Kehitysvammaisten ja neuropsykiatristen asiakkaiden musiikkiterapia
Kehitysvammaisten ja neuropsykiatristen asiakkaiden musiikkiterapiassa voidaan kokonaisvaltaisesti kuntouttaa asiakkaan fyysisistä, psyykkistä, kognitiivista ja sosiaalista toimintakykyä. Terapian tavoitteet, terapiassa käytetyt menetelmät ja musiikkiterapiainterventiot suunnitellaan yksilöllisesti jokaisen asiakkaan tarpeiden, iän ja kehitystason mukaisesti. Suomessa musiikkiterapeutti Kaarlo Uusitalo on 1990-luvulla kehittänyt erityisesti kehitysvammaisten asiakkaiden tarpeisiin kuvionuottimenetelmän, jossa erityistä väri- ja muotomenetelmää käyttäen asiakas voi seurata nuottikirjoitusta ja oppia soittamaan itse. Musiikki on kehitysvammaisia ja neuropsykiatrisia asiakkaita motivoiva kuntoutuksen väline ja mahdollistaa myös nonverbaalin eli sanattoman vuorovaikutuksen musiikkiterapeutin ja asiakkaan välillä.
Kehitysvammaisten ja neuropsykiatristen asiakkaiden musiikkiterapiassa käytettäviä tavoitteita voivat olla mm. vastavuoroisen vuorovaikutuksen, puheenkehityksen, sosiaalisten taitojen, motoristen taitojen, jaetun tarkkaavuuden ja tunnesäätelyn harjoittaminen musiikin keinoin.
Musiikkiterapian kuntoutustavoitteet asetetaan aina yhdessä kuntoutuksesta vastaavan tiimin ja asiakkaan kanssa. Asiakas tarvitsee lääkärin lähetteen KELA:n tai sairaanhoitopiirin korvaamaan terapiaan. KELA:n korvaamaan terapiaan asiakas tai huoltaja tekee myös kuntoutushakemuksen. Terapiaan voi tulla myös omakustanteisesti lyhyemmälle terapiajaksolle.
Musiikkiterapia saattohoidossa
Koulutetun musiikkiterapeutin toteuttama musiikilla saattaminen voi toimia osana palliatiivista saattohoitoa. Tällöin musiikillisessa kohtaamisessa tähdätään tämän hetken hyvinvointiin. Musiikki on kommunikaatiomuoto, joka antaa mahdollisuuden yhteyden luomiseen myös lähellä kuolemaa olevan potilaan kanssa. Koska kuuloaisti sammuu yleensä aisteista viimeisenä, musiikilla voi osoittaa myötätuntoa ja läsnäoloa elämän loppuun asti.
Potilaalta ei edellytetä tapaamisissa muuta kuin läsnäoloa ja tahtoa sallia musiikin kosketus. Kuten lukuisissa tutkimuksissakin on todettu, musiikki voi lievittää fyysistä ja psyykkistä ahdistuneisuutta ja kipua, vaikuttaa hengitykseen sekä luoda turvaa. Sen avulla on mahdollista käsitellä asioita ja tunteita, joita on vaikea sanoittaa. Läsnä olevien omaisten huomioiminen ja mukaan ottaminen vuorovaikutukseen on tärkeä osa musiikilla saattamista. Musiikillisessa saattamisessa jokainen potilaan ja hänen omaisensa kohtaaminen on ainutlaatuinen ja oma kokonaisuutensa. Tämä edellyttää musiikkiterapeutilta herkkyyttä ja intuitiivista työskentelyotetta, jotta musiikillinen kohtaaminen vastaisi potilaan ja hänen omaisensa yksilöllisiä toiveita ja tarpeita. Potilaan vuoteen vierellä musiikki voi yksinkertaisimmillaan olla hiljaista laulettua vokaaliääntä tai vaikka hellää äänimaljojen sointia, jossa potilas saa levätä. Joskus taas voidaan jakaa yhdessä merkityksellinen tässä ja nyt –hetki laulamalla tai kuuntelemalla potilaan tai hänen omaisensa toivelauluja, ja keskustelemalla musiikin nostattamista muistoista ja tunteista.
Musiikkiterapiaa nuorten ryhmissä
Nuorten kanssa yhdessä toteutettava toiminta on lähtökohtaisesti nuorelle mieluisaa ja mielihyvää tuottavaa. Musiikin käyttäminen edustaa tätä monelle nuorelle. Nuorten kehityksen sosiaalinen vaihe on aktiivisimmillaan 13-18 vuoden iässä. Jo muutaman nuoren ryhmä muodostaa pienen ryhmän, joka voi säännöllisten tapaamisten myötä muotoutua toimivaksi tiimiksi. Ryhmätoiminnassa oleellista on jäsenten keskinäinen tunteminen, vuorovaikutus, luottamus ja viihtyminen.
Musiikkiryhmissä musiikkia kuunnellaan ja soitetaan, tehdään sanoituksia ja sovituksia. Nuori saattaa kiinnostua myös tarkemmin jonkin soittimen soittotaidon kehittämisestä tai bändityöskentelystä. Musiikki voi tarjota myös toiminnallisen tavan, millä on mahdollista päästä lähemmäs tunteita ja kosketukseen niiden kanssa. Yhdessä soittamisen tai musiikin kuuntelun kautta etsitään jokaisesta löytyvää osaamista ja vahvuusalueita ilman musiikillisia vaatimuksia.
Musiikkiterapia psykiatristen asiakkaiden kuntoutuksessa
Musiikkiterapiaa on käytetty masennuksen ja muiden psykiatristen sairauksien hoidossa jo pitkään ja sen toimivuudesta mm. masennuksen hoidossa on saatu vahvaa tieteellistä näyttöä sekä maailmalla että Suomessa.
Nykyisin musiikkiterapiaa käytetään psykiatristen asiakkaiden kanssa KELA:n kuntoutuksissa (vaativa lääkinnällinen kuntoutus lapsille, nuorille ja aikuisille sekä kuntoutuspsykoterapia 16-25-vuotialle), psykiatrisissa sairaaloissa, osana mielenterveyskuntoutujien kuntoutusprojekteja sekä kuntoutuskursseja. Musiikkiterapia voi olla joka yksilö- tai ryhmäterapiaa.
Musiikkiterapian kuntoutustavoitteet asetetaan yhdessä kuntoutuksesta vastaavan tiimin ja asiakkaan kanssa. Asiakas tarvitsee lääkärin lähetteen KELA:n korvaamaan terapiaan ja asiakas tekee myös kuntoutushakemuksen. Terapiaan voi tulla myös omakustanteisesti lyhyemmälle terapiajaksolle.
Musiikkiterapian tavoitteista esimerkkeinä oireiden tunnistaminen, ennakointi ja hallinta musiikkiterapian menetelmiä hyödyntäen, tunnesäätelyn harjoittaminen ja tunteiden tunnistaminen, vuorovaikutustaitojen ja itseilmaisun kehittäminen ja vaikeiden asioiden työstäminen yhdessä terapeutin kanssa. Menetelminä käytetään esimerkiksi musiikin kuunteluun pohjautuvia menetelmiä, improvisaatiota tai soittamista yhdessä terapeutin kanssa tunteiden ja reaktioiden tunnistamiseksi sekä musiikkirentoutumista. Musiikin avulla voi käsitellä vaikeitakin asioita, turvallisen symbolisen etäisyyden päästä.
Aina asiakas ei ole vielä valmis verbalisoimaan kaikkea, mutta voi musiikin kautta purkaa ajatuksiaan ja saada helpotusta oloonsa. Terapeutin rooli on kannustaa ilmaisuun ja toimintaan, auttaa tarjoamalla erilaisia menetelmiä ja haastaa muutokseen. Musiikkiterapiassa on kyse vuorovaikutusprosessista. Terapeutti huomioi asiakkaan diagnoosin, haasteet ja vahvuudet ja yhdessä asiakkaan kanssa suunnittelee terapian etenemistä – asiakkaan oma rooli terapiaprosessissa on tärkeä, jotta terapian siirtovaikutus arkeen mahdollistuu.
Muistisairaiden musiikkiterapia
Musiikilla ja erityisesti laulamisella voidaan tukea kognitiivista ja emotionaalista toimintakykyä. Musiikki stimuloi aivoja aktivoiden useita tunteisiin, kognitioon ja motoriikkaan liittyviä alueita. Musiikki tuottaa mielihyvää ja sen avulla voidaan vähentää stressiä, lievittää ahdistuneisuutta, masennusta ja kipua. Musiikki tavoittaa ihmisen, vaikka kognitiiviset taidot hiipuvat. Kyky laulaa voi säilyä, vaikka puhekyky olisi heikentynyt. Musiikkiryhmissä keskitymme vanhoihin tuttuihin yhteislauluihin laulaen niitä säestyksen kanssa sekä tarjoamme halukkaille mahdollisuuden osallistua myös soittamiseen. Musiikki herättää muistoja ja sen avulla voi saada kosketuksen omiin tunteisiinsa. Musiikki aktivoi muistisairasta usein myös verbalisoimaan muistojaan ja tunteitaan välittömästi musiikkikokemuksen jälkeen.